Vaikutusmekanismi

Akupunktion vaikutusmekanismi

Länsimaissa akupunktion vaikutusmekanismia selitetään paljolti kivun lievityksen kautta. Se pohjaa ajatukseen, että akupunktio vaikuttaa hermojärjestelmän välityksellä. Tätä ajatusta vahvistaa mm. Melzackin ja Wall´n porttikontrolliteoria.

Akupunktio on stimulaatiota, jolla aktivodaan reseptoreja ja/tai tuntosäikeitä,  A-delta- ja C-säikeitä. Akupunktio on voimakasta stimulaatiota, joka vaikuttaa sekä perifeerisellä että sentraalisella tasolla ja modifioi sekä somaattisen että autonomisen hermoston toimintaa. Akupunktion aikana on selkäydinnesteessä havaittu endogeenisten opioidien lisääntymistä. On todennäköistä että akupunktio vapauttaa endogeenisiä opioideja ja myös serotoninergiset ja adrenergiset kivunestomekanismit myötävaikuttavat analgesiaan. (Kalso & Vainio, Kipu 2002, Gummerrus JKL s. 183)

Keskushermostossa on kemiallisia välittäjäaineita eli endorfiineja. Niiden vapautumista aktivoivat erilaiset ärsykkeet esimerkiksi akupunktio. Voimakas perifeerinen ärsyke estää kipuviestin kulun aivoihin   (porttikontrolli). Akupunktio stimuloi CGRP-hormonin (calcitonin gene-related peptide) vapautumista, mikä laajentaa verisuonia ja toimii anti-inflammatorisesti. Akupunktuuri vapauttaa myöskin noradrenaliinia, serotoniinia , enkefaliinia, dynorfiinia saaden aikaan hyvin miellyttävän, pehmeän, kevyen ja kivuttoman olon. (ft Kari Pitkänen, Fysioterapialehti 2/05).

Akupunktion stimuloiva vaikutus välittyy lihasafferenttien, ergoreseptorien, A-delta-säikeiden, A-delta III ja C-säikeiden kautta. Akupunktio saa aikaan samankaltaisia vaikutuksia  lihaksessa kuin voimakas lihassupistus. Pitkäaikainen lihasafferenttien stimulointi (n. 20 min.) saa aikaan sympaattisen hermoston aktiviteetin laskun. Akupunktio lisää verenvirtausta kudoksissa, minkä seurauksena lihaksisto rentoutuu.